Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for kesäkuu 2015

Kehitysapua on kritisoitu kiihtyvällä tahdilla Matti Kääriäisen ”Kehitysavun kirous” -kirjan julkaisemisen jälkeen. Aivan viime aikoina aihe on ollut tapetilla erityisen paljon uuden hallituksen päätettyä leikata kehitysavusta 300 miljoonaa euroa. Dodo ry:n Tany Maitso -hankkeen ja epäilemättä muidenkin kansalaisjärjestöjen toteuttamien kehitysyhteistyöhankkeiden näkökulmasta leikkaukset ovat ikäviä, sillä useita hyvin toimivia hankkeita saatetaan joutua keskeyttämään.

On erittäin hyvä asia, että kehitysavusta keskustellaan ja sen epäkohtiin halutaan puuttua. On kuitenkin harmillista, että kritiikistä usein loistaa perehtymättömyys aiheeseen ja omien näkemysten perusteleminen satunnaisten internethakujen avulla. Esimerkkinä tällaisesta toimii hyvin Nur Mohamedin blogiteksti Uuden Suomen sivuilla 30.5. Mohamed nostaa Madagaskarilla toimivan Tany Maitso -hankkeen huonoksi esimerkiksi kehitysavun toteutuksesta ja Kepan rahojen käyttämisestä linkittämällä maininnan ”biodynaamisesta rottientorjuntamenetelmästä” Tany Maitson nettisivuille. Vaikka esimerkki sivuutetaan parilla lauseella, on hänen sanomansa niin harhaanjohtava, että koemme velvollisuudeksemme korjata virheet.

Ensimmäinen virhe koskee Kepan roolia kehitysyhteistyössä. Kepa ei ole hankkeiden rahoittaja vaan kehitysyhteistyötä toteuttavien kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka tarjoaa mm. neuvontaa ja koulutusta kehitysyhteistyön toteuttamiseksi mahdollisimman hyvin. Kehitysyhteistyöhankkeiden rahoitus tulee pääasiassa ulkoministeriöltä, minkä lisäksi pienet hankkeet keräävät 15 % rahoituksestaan itse vapaaehtoisvoimin. Sekä ulkoministeriö että Kepa ovat jo pitkään korostaneet kestävyyden tärkeyttä kehitysyhteistyössä, eikä pelkkää materiaalista tukea sisältäville hankkeille juuri myönnetä rahoitusta.

Toinen virhe tekstissä koskee Tany Maitson aktiviteetteja. Mohamed linkittää ”biodynaamisten rotanloukkujen” kehittämisen Tany Maitso -hankkeen sivuille ja vihjaa tällaisen toiminnan olevan rahojen hukkaan heittämistä. Kommentti on hämmentävä ja harhaanjohtava monestakin syystä. Ensinnäkin ”biodynaamiset menetelmät” ovat Rudolf Steinerin kehittämiä viljelymenetelmiä, jotka pohjautuvat osittain astrologiaan. Tällainen toiminta ei ole koskaan ollut osa Tany Maitsoa. Tany Maitsossa noin viisi vuotta sitten mukana olleessa rottientorjuntamenetelmässä oli kyse rottakannan tuhoamisesta syöttipeltojen avulla ennen rottien lisääntymisvaihetta. Menetelmä on laajasti käytössä mm. Kaakkois-Aasiassa ja Indonesiassa, sillä se on edullinen, tehokas, sekä ympäristö- ja ihmisystävällinen keino vähentää hävikkiä riisipelloilla ja pienentää rottien kantaman ruton leviämisriskiä. Tany Maitsossa luovuttiin rottientorjunta-aktiviteetista, sillä se edellytti vahvaa yhteistyön kulttuuria, jota tuolloin vasta aloittaneessa hankkeessa mukana olleiden kylien välille ei ollut ehtinyt syntyä. Hankkeessa päätettiin siksi keskittyä muihin aktiviteetteihin, joihin oli kokonaishyödyn kannalta järkevämpää panostaa. Hämmentävää Mohamedin kommentissa on myös se, että hän ei ilmeisesti ole käynyt nettisivuillamme aivan viime aikoina, sillä hänen linkkinsä takana kerrotaan vain Tany Maitson nykyisistä aktiviteeteista, ei rottien torjunnasta.

Olemme Tany Maitsossa monien kehitysyhteistyökriitikoiden kanssa samaa mieltä siitä, että suora materiaalinen tuki ja kehitysapu, jossa ulkopuolelta sanellaan, kuinka kohdemaassa tulisi toimia, on monella tapaa ongelmallista. Tällaisen kehitysavun määrä on kuitenkin koko ajan vähentynyt ulkoministeriön tiukennettua kriteerejä tuen myöntämiselle. Tany Maitsossa, kuten monissa muissakin kansalaisjärjestöjen toteuttamissa hankkeissa, kehitysyhteistyö on pääasiassa neuvontaa, koulutusta ja paikallisten ohjaamista tuntemaan oikeutensa ja hyödyntämään yhteistyötä yhteisön tarpeiden saavuttamiseen pitkällä tähtäimellä. Tany Maitsossa on esimerkiksi työskennelty jo usean vuoden ajan, jotta hankekylissä perustetut kyläyhdistykset tulisivat toimeen itsenäisesti Tany Maitson päättymisen jälkeen.

Lopuksi haluaisimme vielä nostaa esiin Mohamedin kritiikin Kepan ilmastonmuutoksen torjuntaan käyttämistä varoista. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristöstä huolehtiminen kuuluvat olennaisesti kehitysyhteistyöhön, sillä köyhät maat kärsivät mm. ilmastonmuutoksen seurauksena runsastuvista tulvista ja kuivuudesta sekä metsien vähenemisen johdosta lisääntyvästä eroosiosta kaikkein eniten. Esimerkiksi Madagaskarilla yli 80 % väestöstä elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella eli käytännössä suoraan maasta: jos sato epäonnistuu, he eivät syö. Ihmisten lisäksi ilmastonmuutoksesta ja metsien vähenemisestä kärsii myös saaren ainutlaatuinen luonto. Noin 80 % Madagaskarin lajeista on endeemisiä eli niitä ei tavata missään muualla maailmassa. Suurin osa näistä lajeista on riippuvaisia saaren metsistä, joista on arvioiden mukaan jäljellä enää noin 16 %.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja muut ympäristöasiat muodostavat yhden kahdeksasta Istanbulin periaatteesta, joiden avulla ohjataan kansalaisjärjestöjen toteuttamaa kehitysyhteistyötä. Ilmastonmuutoksen torjunta ei siis ole resurssien haaskaamista vaan velvoitteiden noudattamista.

Kaisa Torppa
Tytti Tuoriniemi
Petra Piitulainen
Tany Maitso -hanke

Read Full Post »