Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Uutena dodolaisena org-päivillä

Tuore tanymaitsolainen otti haasteen vastaan ja lähti mukaan Dodon org-päiville, vaikka uudet ihmiset ja touhuilut vähän jännittivätkin. 

Kuva

 

 

Olin vuoden 2010 syyskauden mukana Tany maitson vapaaehtoisryhmässä. Sitten lähdin maailmalle kuukausiksi enkä Suomeen palattuani syystä tai toisesta enää jatkanut toimintaa. Nyt olen innostunut Tany maitson touhuista uudelleen ja palannut riveihin entistä ehompana. Lähdin myös heti katsastamaan, minkälaista poppoota Dodon muista toimintaryhmistä löytyy. Vietin lokakuun viimeisen viikonlopun Dodon org-päivillä hyvässä porukassa maailmaa parantaen. En itse ainakaan heti keksi parempaa tekemistä viikonlopulle!

 Lauantaina me innokkaimmat olimme Otavan opiston oven takana niin aikaisin, että jouduimme odottamaan sateessa sen avautumista. Odotus kuitenkin palkittiin, sillä päivän mittaan pääsin tutustumaan muihin dodolaisiin ja kuulemaan, mitä kaikkea Dodossa oikein puuhataan. En ollut edes ymmärtänyt, kuinka paljon erilaista toimintaa Dodossa onkaan! Jokaisen hankkeen tai ryhmän jäsenet esittelivät toimintaansa ja kertoivat mietteitään siitä, miten ryhmät voisivat auttaa ja opettaa toisiaan. Joillekin se saattoi olla sellainen ”jep, nämä jutut tiedetään” –tyyppinen esittelykierros, mutta itselleni se oli ihan loistava! Sain kertaheitolla hyvän yleiskuvan koko toiminnasta.

 Esittelyiden jälkeen lähdimme ratkomaan globaaleja ongelmia oikein olan takaa. Mitä talouskasvun jälkeen? Mitä tehdä sirpaloituneelle tiedolle? Kuinka käsitellä ruokaturvaa? Miten taata demokratia? Toivottavasti tapahtuman vetäjä Titta muistaa lähettää ratkaisuistamme yhteenvedon myös Obamalle! Päivänohjelma huipentui osuuteen nimeltä Jääkarhun kita. Siinä rohkeimmat esittelivät omat ideansa Dodon ensi vuoden toimintaa varten, ja yrittivät innostaa muita mukaan. Suurin osa ideoista keräsi mukavasti kannatusta, ja pääsemmekin varmaan pian suunnittelemaan Pasilaan kestäviä ympäristöratkaisuja ja pohtimaan globaaleja ongelmia Dodon ”think tankissa”. 

 Ilta jatkui saunan merkeissä, jossa kuulemma oli huippusapuskaa, ja maailman pelastaminen jatkui ihan uudella tasolla. Itse en harmikseni lähtenyt saunomaan, sillä kotona odottava ympäristöpolitiikan oppimispäiväkirja ja nukkumatti veivät voiton. 

 Sunnuntai alkoi samoissa merkeissä kuin lauantaikin. Seisoin tällä kertaa ihan yksin etuajassa portilla, kun en ollut tajunnut ottaa koodia ylös. Onneksi ei satanut, ja pian alkoi muitakin kerääntyä paikalle. Sisätilossa päivä lähti verkkaisesti liikkeelle. Ymmärsin miksi, kun kuulin kuinka myöhään joidenkin maailmanparannus oli edellisenä iltana jatkunut. 

 Päivän mittaan syvennettiin lauantaina aloitettuja pähkäilyjä ja kehitettiin eteenpäin muutamia heränneitä ideoita. Lopputuloksena oli useita suunnitelmia tulevalle vuodelle, kuten uusi ruokaturvahanke sekä seuraavien org -päivien järjestäminen Oulussa. 

 Sunnuntai päättyi omalta osaltani iloiseen rupatteluun ja yhteystietojen vaihtamiseen. Viikonloppu oli mahtava ja suosittelen org –päiville osallistumista ihan kaikille, mutta erityisesti uusille dodolaisille! Ja lopuksi vielä yhteenvetona lista muutamista asioista mitä opin viikonloppuna: Dodossa on paljon toimintaa, maailmassa on muitakin välittäviä ihmisiä, talouskasvun jälkeen on elämää, ruoka suussa saa puhua jos on hyvä syy, saunomaan kannattaa lähteä ja liian ajoissa ei välttämättä kannata olla.

Marianne S.

Kuva

 

Associations have started practicing their chosen activity and the beneficts are expected in 3-5 months time.

After getting trained on the planning and management of associations’ projects, each association beneficiary of Tany Maitso has put the acquired knowledge in practice.

The chosen activity is different from one association to another. Most associations have opted the farming of pig, chicken or fish.  The pig breeding is more favored in Ranomafana and Tolongoina area whereas in Farafangana chicken farming is more popular.  This preference on pig breeding according to associations’ members is due of several reasons: technique is already known, the products marketing is still large and they can be sold in the local market or the benefits are reconed to be satisfying.  For chicken farming, the reasons are almost the same as for pig breeding and in addition it does not recuire a big amount of cash for starting.

Sikojen kasvatusta Iladitrassa

Pig breeding in Iladitra, Tolongoina

Besides the farming, other activities were chosen by the association such as mat making, rice selling, and garlic planting.

At the beginning, the sources of revenue are limited to the money collected from the vegetables gardening products, the contribution of each member and from the small remunerative activity. Starting in June 2013, the creation of income generating activity has been developed.  This is one of the milestones to achieve the long term objective and the autonomy of the associations.

kalankasvatusta

Fish farming at Iharananina

50% of the budget for starting a project was contributed by the association themselves and the rest was supported by Tany Maitso.  This system of supporting brought more encouragement to the beneficiaries and it increased their motivation as they can chose the activity they wished to do. So far, each activity is running  and managed well by the members.  For instance, the decision concerning the management of the business is mainly taken during the meetings of the association and the responsibility is well shared.

Depending on the activity, the benefit will be gained after three to five months after the activities’ have started. Some of the associations already have a plan to start another new activity, some envisaged to develop the existing ones.

– Haingotiana and Chantal, project coordinators in Antananarivo

Kyläyhdistysten omat projektit etenevät lupaavasti

Tany Maitson kyläyhdistysten valitsemat uudet projektit ovat lähteneet liikkeelle lupaavasti. Suunnittelutyö alkoi viime vuoden lopulla ja nyt on edetty projektien toteutusvaiheeseen. Suurin osa hankkeista on sian, kanojen tai kalojen kasvatusta. Lisäksi yhdistyksillä on muitakin uusia toimintoja, kuten mattojen teko, riisin myynti tai valkosipulin kasvatus.

Projektien tarkoituksena on opetella uusia elinkeinoja ja vahvistaa kyläyhteisöjen itsenäisyyttä. Ensimmäiset tuotokset saadaan kolmesta viiten kuukauteen toiminnan aloittamisen jälkeen ja osa yhdistyksistä suunnittelee jo projekteilleen jatkoa. Puolet projektien rahoituksesta tulee kyläyhdistyksiltä ja loput Tany Maitsolta.

Valkosipulintaimia

Garlic planting in Sahavondronana, Ranomafana

Madagascar Club! kutsui tutustumaan saarella toimiviin kehitysyhteistyöhankkeisiin ja maan kulttuuriin madagaskarilaisten rytmien ja tanssin kautta.

Tany Maitson, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Taksvärkin yhteistyössä järjestämä tanssitapahtuma houkutteli Madagaskarista kiinnostunutta väkeä Kulttuurikeskus Caisaan kesäkuun alussa. Illan aikana kuultiin hankkeiden toiminnasta esittelyvideoiden kautta ja päästiin tutustumaan Etvo-vapaaehtoisena Madagaskarilla työskennelleen Heini Rosqvistin valokuvanäyttelyyn. Ennen kaikkea tapahtumassa kuitenkin tanssittiin, ja madagaskarilainen tanssinopettajamme Njara Rasolomanana villitsi sekä vieraat että järjestäjät!

Kuva

Odotin iltaa jännityksellä, sillä vastasin suurelta osin tapahtuman suunnittelusta ja järjestelyistä. Mietin meneekö kaikki niin kuin pitää, tuleeko paikalle tarpeeksi ihmisiä ja toimiiko tekniikka… Huoleni osoittautuivat aivan turhiksi, sillä ilta kului, aloitusajan pientä venymistä lukuun ottamatta, aivan suunnitelmien mukaan. Ja kuten Madagaskarillakin sanotaan: mora mora! Otetaan iisisti!

Oikeastaan ilta jopa ylitti odotukset, sillä Njaran tanssitunti oli tajunnan räjäyttävä! On aika selvää, että hänen ensi syksyn kursseilleen tulee olemaan melkoinen kysyntä. Toivottavasti mahdun mukaan!

Sen lisäksi, että tapahtumassa oli hauskaa, se oli mielestäni hieno osoitus eri järjestöjen välisestä yhteistyöstä ja toimivasta kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta.

Toivottavasti onnistuimme tällä tapahtumalla houkuttelemaan riveihimme muutaman aktiivin lisää. Ja ennen kaikkea: milloin otetaan uusiksi?

Tapahtumasta voi lukea lisää Suomen luonnonsuojeluliiton blogista http://www.sll.fi/ajankohtaista/blogi/voiko-tanssimalla-suojella-luontoa ja

Manondroala-hankkeen nettisivuilta http://www.sll.fi/mita-me-teemme/kansainvalinen/madagaskar/ajankohtaista.

Kuva

Teksti: Kaisa T.

Kuvat: Mats Iittonen

Tany Maitson pop up -ravintolan ruokalistalla oli mangosalaattia, papukastiketta ja muita madagaskarilaisia herkkuja.

Tany Maitso järjesti toukokuun ravintolapäivänä ruokatarjoilun Dodon toimistolla. Hotely Gasyksi nimetyn pop up -ravintolan tarkoituksena oli tarjota tutuille ja tuntemattomille tuulahdus Afrikan itäpuolella sijaitsevan ”kahdeksannen mantereen” eli Madagaskarin ruokakulttuurista.

Valmistelut aloitettiin perjantaina ja niitä jatkettiin lauantaina, ravintolapäivän aamuna. Tulin paikalle hyvän ystäväni kanssa auttamaan aamun viimeisissä valmisteluissa. Pilkoimme inkivääriä sakay-kastikkeeseen ja mangoa tuliseen mangosalaattiin. Tämän jälkeen lähdimme kauppareissulle ostamaan maitoa madagaskarilaista kahvia varten.

Hotely Gasy avasi ovensa klo 11, ja pian Vironkadun toimitila oli täynnä ihmisiä. Ruokailu tapahtui kolmen suuren pöydän ääressä sisällä ja pienessä pöydässä ulkona. Parhaimmillaan ihmisiä oli syömässä noin neljätoista samaan aikaan. Ruoka maistui, ja keittiössä riitti koko ajan tehtävää. Taustalla soi madagaskarilaista tanssimusiikkia.

Kohta ryhmäläisemmekin pääsivät syömään. Kassavanlehti-maapähkinä-kookosmaitomuhennoksen ohella tarjoiltiin papukastiketta sekä riisiä, Madagaskarin tärkeintä ruokaa. Ruokiin sai lisätä lime-vihreä chili-inkivääri-valkosipulikastiketta maun mukaan. Menuun kuului myös tulinen mangosalaatti ja mausteinen kasvissalaatti. Jälkiruokana oli banaanikakkua kermavaahdon kera, ja sen päälle oli raastettu madagaskarilaista suklaata. Kakun kanssa tarjoiltiin Madagaskarilta tuotua kahvia, teetä, guavahilloa ja hunajaa. Kakku kuului hintaan jos osti pää- ja jälkiruuan yhdistelmän, mutta mofopallot joutui ostamaan erikseen. Ne olivat uppopaistettuja munkkipalloja, joissa oli sitruuna-banaanitaikinaa sisällä. Mofopallotkin tekivät kauppansa, kun niitä hieman mainosti.

Saimme asiakkailta paljon kiitosta ruoista. Jokainen tuntui löytäneen oman suosikkinsa: kehuja saivat ainakin mausteiset kasvikset, mangosalaatti, kahvi ja jälkiruoat.

Kokonaisuudessaan päivä onnistui tavoitteessaan. Elämys kehitysyhteistyöhankkeemme kotikonnuilta Madagaskarilta ei varmastikaan heti unohdu vierailijoiden mielistä.

Hotely Gasy järjestettiin ravintolapäivänä 18.5. Dodon toimistolla, Vironkatu 5.

Madagaskarilainen menu:

RAVITOTO SY VOANIO, VOANJO – kassavanlehtimuhennos kookosmaidolla ja maapähkinöillä
TSARAMASO SAOSY – papukastike
VARY – riisi
LASARY – mausteiset kasvikset
LASARY MANGA – tulinen mangosalaatti
SAKAI – lime, vihreä chili, valkosipuli ja inkivääri

MOFO AKONDRO SY CRÊME CHANTILLY – banaanikakku kermavaahdon kera
KAFÉ, DITÉ VANILA, CONFITURE GOAVY SY TANTELY – kahvi, vaniljatee, guavahillo ja hunaja

Lisäksi myynnissä MOFO BAOLINA – täytetyt munkkipallot

Sampsa A.

Ständillä esiteltiin Dodon toimintaa ja nautittiin festaritunnelmasta.

Tany Maitso oli tänäkin vuonna mukana Maailma kylässä -festareilla, jotka järjestettiin 25.-26.5.2013 Kaisaniemen puistossa Helsingissä. Dodon yhteisellä ständillä esiteltiin kaikkia eri toimintaryhmiä ja kävijöitä riitti tasaisena virtana.

Ständilläkävijät saivat arvuutella kysymyksiä, jotka liittyivät Dodon toimintaan. Tiedätkö esimerkiksi, mikä on yleisin viljelykasvi Madagaskarilla? Tai mistä Pasilan kaupunkiviljelykeskus Kääntöpöytä on saanut nimensä? Ständiläiset puolestaan saivat välillä pohdittavaa festarivieraiden kiperistä kysymyksistä. Monilla oli kysyttävää kaupunkiviljelystä, ekologisesta elämäntavasta tai kehitysyhteistyöstä.

Vapaaehtoiset ständiläiset saivat nauttia festarien aikana myös mahtavasta musiikkitarjonnasta, lukuisten ruokakojujen herkuista ja hyvästä kesäfiiliksestä. Ehdottomasti mukaan ensi vuonnakin!

kylässä3

PS. Ja yleisin viljelykasvi Madagaskarillahan on toki riisi. Kääntöpöytä puolestaan on saanut nimensä siitä, että se sijaitsee junien vanhan kääntöpaikan päällä.

Aino K.

Tany Maitson vapaaehtoisryhmän vuoteen mahtui monenlaisia tapahtumia. 

Tany Maitson Suomen-tiimi osallistui vuonna 2012 tapahtumiin Maailma kylässä, Megapolis, Anna aikaa, Käpylän ja Kumpulan myyjäiset sekä Helsinki African Film Festival. Vapaaehtoisemme kertoivat tapahtumavieraille hankkeen toiminnasta sekä myivät madagaskarilaisia käsityöesineitä, kuten siemenkaulanauhoja ja huiveja.

Marraskuussa Dodon toimisto muuttui ravintolaksi, kun Hotely Gazy avasi ovensa ravintolapäivän ajaksi. Ruokalistalla oli muun muassa punaista riisiä, papukastiketta, tulista salaattia ja inkivääritahnaa, unohtamatta tietenkään madagaskarilaisittain maustettua banaanikakkua ja teetä. Kuutisenkymmentä asiakasta saapui maistamaan madagaskarilaista ruokaa – moni heistä varmaan ensimmäistä kertaa elämässään. Keittiössä kävi hurja vilske, kun vapaaehtoiset pilkkoivat salaattia ja koristelivat jälkiruoka-annoksia. Saimme lämpimiä kiitoksia tyytyväisiltä asiakkailta. Ravintolapäivä inspiroi ryhmäämme ja vahvisti yhteishenkeämme.

Hankkeelle kerättiin varoja erityisesti aineettomien lahjojen avulla. Äitienpäiväkampanjan teemana oli naisten asema, jota yhdistystoiminta on edistänyt Tany Maitson hankekylissä. Joulun alla kerättiin rahoitusta kirjoihin, joita ostetaan kahteen vastaperustettuun kyläkirjastoon. Kirjastojen avulla varmistetaan, että kyläläiset voivat pitää yllä Tany Maitson koulutuksissa oppimiaan taitoja, kuten lukutaitoa ja uusia viljelytekniikoita.

Puuseppä-arkkitehti Mikko Merz myi valmistamiaan leikkuulautoja Fiskarsin ruukin Maku ja Muoto -tapahtumassa, ja lahjoitti saamansa tulot Tany Maitsolle. Näin suomalaisen puun ja käsityön avulla edistettiin Madagaskarin metsäluonnon suojelua.

Hanketta esiteltiin Helsingin yliopiston RESPECT-kenttäkurssilla Madagaskarilla sekä etäluentona Otavan Opiston ilmiöpohjaisella kurssilla. Viestintäkanavina käytimme Dodon nettisivuja ja Facebookia. Loppuvuodesta Tany Maitsolle perustettiin tämä blogi.

Hankkeen aktiiveja työllistivät myös jokavuotiset raportit sekä ulkoasiainministeriön hanketuen hakeminen uudelle kolmivuotiskaudelle.  Kyseessä on hankkeen viimeinen vaihe, jonka aikana vahvistetaan kyläyhteisöjen osaamista ja omavaraisuutta niin, että ne pärjäävät kolmen vuoden kuluttua omillaan. Riemu oli suuri, kun tieto myönteisestä tukipäätöksestä saapui Madagaskarille, jossa kaksi suomalaista vapaaehtoista oli seurantamatkalla madagaskarilaisten työntekijöiden kanssa.

Kaisa H.

Ranomafanassa ollaan työntäyteisissä tunnelmissa. Jokaisesta Tany Maitson 25 kyläyhdistyksestä on saapunut kaksi jäsentä yhteiseen kolmipäiväiseen seminaariin, joka pidetään tänä viikonloppuna. Tavoitteena on luoda pohja hankkeen seuraaville kolmelle vuodelle.

Tammikuussa alkoi Tany Maitso -hankkeessa uusi, ja samalla viimeinen vaihe. Vuonna 2007 alkanut hanke on matkan varrella muuttunut käsi kädessä kyläyhdistyksien kehityksen kanssa. Hankkeessa on siirrytty pois suoran tuen tarjoamisesta osallistavan yhdistystoiminnan tukemiseen. Vastuuta siirretään yhdistyksille vaiheittain, päämääränä saada aikaan yhteisöjä, jotka toimivat itsenäisesti ja siirtävät omaa osaamistaan eteenpäin hankkeen päättyessä.

Kyläyhdistykset ovat suunnitelleet omia projektejaan viime vuoden lopulta lähtien. Toimintatapa on yhdistyksille uusi ja siksi yhdistykset haluttiin yhteiseen aivoriiheen, jossa kaikki voivat hyötyä toistensa tiedoista ja kokemuksista. Yhdistykset rahoittavat projekteistaan puolet omista varoistaan ja Tany Maitso -hanke toisen puolen.

Paikalla olevat hankkeen suomalaiset edustajat Petra ja Kaisa ovat käyneet osassa hankekyliä ennen seminaariviikonloppua. Yhdistyksissä oltiin valmiita ja innostuneita. Kaikilla yhdistyksillä oli suunnitelmat ja alustavat budjetit valmiina. Uusi vaihe on otettu tyytyväisenä vastaan, koska se vahvistaa yhdistyksiä omavaraisina toimijoina.

Viikonlopun seminaari alkoi projektien esittelyillä. Jokaisen kylän edustajat kertoivat muille yhdistyksensä valitsemasta projektista ja tavoitteistaan, joita he haluavat saavuttaa. Yhdistysten projekteja ovat esimerkiksi sian-, kalan- tai kanankasvatus. Edustajat jaettiin teemojen mukaisiin ryhmiin, ja seminaari jatkuu lauantaina workshopeissa. Niissä yhdistysten jäsenet työstävät projektejaan pidemmälle ja saavat työkaluja muun muassa projektien budjetointiin ja markkinointiin.

Viimeisenä päivänä käydyt keskustelut kootaan yhteen – sekä tietysti tanssitaan.